Skeemat matkailussa

Skeemalla tarkoitetaan muistiin perustuvaa ajattelumallia, jonka avulla jäsennetään tietoa ja yritetään hahmottaa todellisuutta. Opittujen mallien avulla arki tutussa ympäristössä ja toistuvissa tilanteissa on helpompaa.

”Matkailu avartaa” on sanonta, jonka voidaan ajatella rikkovan erityisesti skeemoihin kiteytyneitä käsityksiä. On hassua huomata olettavansa jotain, joka ei lopulta vastaa todellisuutta. Toki kysymys on myös näkökulmien laajentamisesta uusiin maisemiin ja kulttuureihin.

Meille suomalaisille, pohjoisen karun ja kylmän ilmaston kararaisemille on helppoa kulkea jäällä ja lumen keskellä. Moni ulkomaalainen ei usko seisovansa järven päällä. Meille ajatus on luonnollinen, koettu ja opittu.

Vasemmanpuoleinen liikenne vaatii totuttelua niin jalankulkijalta kuin autolla kulkevalta. Kulkusuuntien ja väistämisvelvollisuuksien erikoisuudet eivät rajoitu vain liikenteeseen. Suomalainen matkailija voi helposti joutua väentungoksessa vastavirtaan kun on väärällä puolella liukuportaiden päätä. Vaikeinta on kuitenkin hahmottaa väistämisvelvollisuudet vasemmalle käännyttäessä, liikenneympyröissä ja parkkipaikoilla. Vilkun näyttämisen sijaan kokematon autoilija osoittaa kääntymishalukkuutensa tuulilasinpyyhkimien avulla – johonkin tässä käännytään.

Ulkona on pilvistä tai pimeää ja pitää laittaa pitkähihainen paita päälle. Ei. Tropiikissa pilvinen päivä tai pimeä yö eivät tarkoita sitä, että olisi viileää.

Kartta on tarkka. Kyllä. Kartta voi tosin sisältää hyvin erilaista informaatiota kuin mihin tutuissa kartoissa on totuttu. Suurkaupungeissa kartalle on saatettu piirtää vain tärkeimmät kadut. Muiden katujen (esim. 9 – 15) voi päätellä sijaitsevan numeroitujen katujen (siis 8 ja 16) välissä. Kartta voi olla myös eri perin kuin luulisi. Ilmansuunnat eivät ole niin tärkeitä siellä, missä auringon kiertosuunta on enemmän idästä yli länteen kuin tutumpi idästä etelän kautta länteen. Karttoihin merkitään yleensä helposti tunnistettavat maamerkit ja ne kohteet, joista paikalliset ovat ylpeitä. Esimerkiksi pienen amerikkalaiskaupungin keskustan seitsemän kirkkoa muutaman korttelin säteellä eivät ole maamerkkejä siinä missä Suomessa puhutaan kirkonkylistä.

Kaupan hyllyt ovat järjestyksessä. Kyllä. Tutussa marketissa ja lähikaupassa vihanneshyllyt, virvoitusjuomat ja pakasteet ovat helposti löydettävissä, mutta muualla järjestys voi olla toinen. Todennäköistä on, että eri ilmastovyöhykkeillä ja eri kuluttajatottumuksilla kauppojen hyllyt on aseteltu paikallisia asiakkaita ajatellen. Suomessa harvasta kaupasta löytyy jääpalasäkkejä. Jostakin eteläisestä maasta voi olla vaikea löytää nenäliinoja.

Hotellit ovat kaikki samanlaisia. Ei. Monissa länsimaista hotelleista puuttuu kerros 13, jossa useat matkailijat eivät suostu yöpymään. Itä-Aasiassa hotelleista puuttuvat usein kerrokset 4 ja 14. Hotellihuoneiden koko kertoo usein kaupunkien tonttien hintatasosta kun taas sänkyjen pehmeys tai kovuus vastaa kyseisen maanosan ihmisten mieltymyksiä. Siinä, missä Pohjois-Amerikassa sängyt ovat pehmeitä, Japanissa on syytä varautua kovaan patjaan.

Sivistynyt ihminen tietää aina, millä ottimella ja mistä astiasta syödään mitäkin. Ei. Esimerkiksi haarukan, veitsen ja lusikan käyttö vaihtelee eri kulttuurien välillä selvästi.