Ravintolakulttuuri

Ravintolassa asioiminen on yksi länsimaisen kulttuurin vanhimmista ja vähiten muuttuneista rituaaleista. Ravintolan valinta, ruokalistaan tutustuminen, kattaus, juomien ja annosten tilaaminen, ruuan valmistaminen, tarjoilu, syöminen sekä laskun pyytäminen ja maksaminen muodostavat prosessin, joka on kehitetty todennäköisesti ensimmäisissä Lähi-Idän kaupunkikulttuureissa ja muinaisessa Egyptissä.
Ravintolakäynti on noudattanut tuttua kaavaa jo muutaman tuhannen vuoden ajan. Lähinnä vain ruuan maku, raaka-aineet, valmistustapa ja annosten ulkonäkö vaihtelevat eri alueilla ja eri keittiöperinteissä. Eri aikoina myös maksutavat ovat vaihdelleet suuresti. Ravintolassa asioimisen prosessi on huomattavasti vanhempi kuin maksuvälineenä käytetty raha.
Ravintolakäynti on toki muuttunut vuosisatojen kuluessa ja siitä on kehitetty erilaisia versioita. Kahvilat ja baarit ovat variaatioita vanhasta ideasta. Nakkikioskit, pikaruokalat ja buffet -pöydät ovat yrityksiä tarjoilla ruokaa edullisemmin ja nopeammin. Perinteinen ravintolapöytä ja keittiö vaativat tilaa, jota voi vain rajallisesti hyödyntää lounas- ja päivällisaikojen ulkopuolella. Pöytiintarjoilu on puolestaan työvoimavaltaista palvelua ja siksi kustannuksiltaan kallista.
Hyvän ravintolan löytäminen tuntemattomassa kaupungissa voi olla vaikeaa. Makuasiat ovat yksilöllisiä ja sattumalla on aina sijansa esimerkiksi kokin suolankäytössä. Sisäänheittäjien aktiivisuus voi kertoa epätoivosta tai itsevarmuudesta, kohteliaisuudesta tai perinteistä. Hotelleista voi kysyä suosituksia ja pyytää tekemään pöytävarauksia. Vinkkejä voi kysyä aikaisemmin alueella käyneiltä tai paikallisilta tuttavilta. Nykyisin käytössä ovat matkaoppaiden lisäksi myös kaikki internetin mahdollisuudet (erityisesti www.tripadvisor.com).
Eri paikkakunnilla kannattaa maistaa paikallisia erikoisuuksia. Chicago on tunnettu hod dog -annosten ja pannu-pizzojen kotikaupunkina. New Orleansissa kannattaa maistaa beignet -leivosta. ”Syvä etelästä” ovat lähtöisin barbeque ja gumbo. California on hampurilaisten ja pikaruokaloiden syntysija. Italiassa pizzat, pastat ja risotot kuuluvat ravintoloiden perusannoksiin. Saksa on kuuluisa makkaroista ja perunoista. Japanissa merilevää ja muita vedessä kasvaneita ruokia on lähes mahdoton välttää.
Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta Välimeren ympäristöön levinnyt ja länsimaiseen elämäntapaan vallitsevaksi tullut ravintolakulttuuri ei ole ainoa julkinen ruokailukulttuuri, joka on kehittynyt vuosituhansien kuluessa. Japanilainen teeseremonia sekä eri sivilisaatioiden erilaiset ruuan jakamistavat ja vieraanvaraisuuskäytännöt ovat säilyttäneet asemansa paikallisissa perinteissä. Globalisaation myötä eri ravintolakulttuurien eroja voi olla vaikea havaita, koska perinteet ovat osin sekoittuneet tai toimivat rinnakkain. Kaikissa ravintoloissa ei tilata ruokia listalta, vaan tarjolla olevat annokset perustuvat kokin tai asiakkaan omiin valintoihin. Vastaavasti maksettava lasku ei välttämättä perustu tilattuun ruokaan vaan syötyihin annoksiin, joita pöytäkunta voi jakaa haluamallaan tavalla.

Advertisement